Dumi este- jussi 22.6

Tän postauksen olisin halunnut jättää kokonaan kirjoittamatta mutta eihän tää blogi olisi realistinen jos en koskaan kirjoittaisi epäonnistumisista. Mun mielestä ainakin on tylsää lukea blogeja joissa eletään vaaleanpunaisilla pilvihattaroilla ja kaikki on täydellistä, koska eihän se niin oikeasti ole. Mulla ja Ulpukalla on mennyt koko kauden tähän asti tosi kivasti vaikka ei mitään ihme tuloksia olla tehty mutta ollaan kehitytty ratsukkona ja menty hyviä ratoja. Torstain kisojen jälkeen odotin innolla tätä päivää, eli Dumin este- jussi kisoja missä hypättäisiin 100cm. Aamulla ei ollut aikaista herätystä koska lähdettiin ajamaan kohti Helsinkiä vasta 11 aikaan. Tonja tuli aamulla auttamaan ja laitettiin yhdessä poni ja varusteet kuntoon ja sitten lähdettiin matkaan. Oltiin hyvissä ajoin perillä kisapaikalla ja äiti kävi kansliassa sillä välin kun mä katoin hetken kisoja ja sitten lähdettiin yhdessä laittamaan ponia kuntoon. Sillä välin kun mä kävelin rataa niin Tonja talutteli Ulpukkaa ja kun olin radan kävellyt niin sitten pääsinkin heti verryttelemään.

Niin hieno <3

Otin ensin vähän kevyttä ravia molempiin suuntiin ja totesin että mun poni on aika vahva suusta eikä ollut yhtään oma itsensä. Yritin ratsastaa kevyellä kädellä ja jaloilla väistättää molempiin suuntiin jospa se antaisi vähän periksi ja kevenisi kädelle. Otin ensin pari hyppyä ristikolle ja sitten pystylle ensin pienenä ja sitten vähän isompana. Ulpukka oli edelleen tosi vahva(Ulpukaksi siis, ei mikään mahdoton) ja rauhaton suusta se läträsi kielen kanssa ja aukoi suuta mitä se ei yleensä tee. Annoin sen kävellä hetken ja sit ennen kuin lähdin radalle otin pari hyppyä okserin yli, vasemmassa kierroksessa ei mitään ongelmia mutta oikealta lähestyessäni estettä se kielsi eikä mennyt okserista yli. En halunnut nostaa kieltämisestä numeroa joten tulin okserin vasemmalta vielä kerran ja sitten radalle. Radalla näytin kaikki "pelottavat" esteet ja sitten sainkin jo lähtömerkin.

Ensimmäinen este meni hyvin, ykkösen jälkeen Ulpukka jäi pohkeen taakse eikä ollenkaan edennyt ja tultiin ihan juureen toiselle esteelle mutta Ulpukka kiipesi kiltisti yli, samanlainen lähestyminen tuli kolmoselle ja siitä tulikin sitten pudotus. Rata jatkui sen jälkeen ihan hyvin, löysin hyvän rytmin ja sain sen pidettyä yhdeksännelle esteelle asti, tavalliselle okserille. Löytyi hyvä paikka, Ulpukan olisi pitänyt aavistuksen venyä mutta se veti liinat kiinni ja mä tipuin. Harmittihan toi putoaminen aika paljon mutta oikeastaan oli ihan hyvä että tipuin jotta ei tarvitse muistella tuota kamalaa rataa ja selitellä miten huonosti ratsastin. Radan jälkeen sanoin Tonjalle että Ulpukka ei ollut kyllä yhtään oma itsensä koska sehän on yleensä aina tosi kivasti menossa mutta nyt jouduin jatkuvasti jahtaamaan sitä eteenpäin ja se otti aina "pikku- askeleen" esteen eteen kun normaalisti se olisi tehnyt vain isomman hypyn. Menin verkkaan ja hyppäsin vielä pienen ristikon kaksi kertaa, ensimmäisellä yrittämällä Ulpukka otti taas sen turhan pikku- askeleen mutta toisella kerralla pistin sen hyppäämään kauempaa ja sitten lähdin kävelemään loppukäyntejä. Jätettiin Ulpukan kanssa tämän päiväinen Hauken valmennus väliin koska se oli niin väsyneen oloinen että annetaan sen nyt palautua kunnolla rankasta viikosta ja tähdätään 2viikon päästä oleviin LoR:in kansallisiin! Seuraavassa postauksessa saattekin lukea Lumin valmennuksesta joka meni lyhyesti sanottuna aika hyvin ;-)

Tää oli kyllä hauskaa, niinkuin ilmeistä näkyy!