Salo Riders Trophy 2015

Näin oli ja meni vajaan 3 kuukauden tauon jälkeen ensimmäiset kisat. Fiilis kisojen jälkeen oli mahtava, olin niin onnellinen! 3 kuukauden ajan verta, hikeä ja kyyneleitä on vuodatettu ja vihdoin se kaikki palkittiin, ehkä kaikki kuitenkin kääntyy parhain päin ja päästään tavoittelemaan tämän kauden tavoitteita. Ei kuitenkaan saa nuolaista ennen kuin tipahtaa, nämä olivat vain yhdet kisat.

Viimeviikon Perjataina ajoimme siis Saloon hyppäämään karsinta luokan 100cm korkeudella sunnuntain 105cm finaaliin. Lumi oli yhtä "cool" kisapaikalla kuin aina, satuloidessa se oli vähän hermostunut mutta muuten kaikki oli niin helppoa sen kanssa. Verryttelyyn varasin reilusti aikaa jotta Lumi ehtisi rauhassa kävellä ja katsella ympärilleen. Verkassa hypättiin pari hyppyä ja tsekattiin että heppa toimii ja ei muuta kuin radalle! Perusrata sujui ilman sen suurempia virheitä, Lumi oli aika "pitkä ja löysä" jonka seurauksena oli vaikea nähdä askelia esteille mutta sekin parantui radan edetessä. Uusinnassa päätin ratsastaa aikaa koska Lumi tuntui siltä että se on valmis siihen ja niin se olikin. Nopealla 0-0 tuloksella sijoituimme 6 sijalle ja karsittiin samalla sunnuntain finaaliin!

Sunnuntaina verkkasin samalla tapaa kuin perjantaina mutta keskityin entitä enemmän että Lumi on nopea mun avuille ja pysyy pohkeen edessä. Sain verkassa ihan super hyviä hyppyjä ja lähdin radalle hyvillä mielin. Luokassa arvosteluna oli AM5 eli perusradan puhtaasti suorittaneet pääsevät hyppäämään korotettuun uusintaan. Menimme todella siistin perusradan, ainoastaan 3 viimeistä hyppyä menivät huonosti kun yritin saada Lumia hyppäämään askeleen liian aikaisin mutta se pelasti ja päästiin 0- tuloksella maaliin!

Pitkään ei jouduttu odottamaan uusintaa, esteet eivät paljoa nousseet ja pääsin niin nopeasti radalle että en ehtinyt asiaa edes miettimään. 3 ensimmäistä estettä menivät todella hyvin, sitten tultiin kaarteeseen ja näin jo askeleen seuraavalle esteelle mutta Lumi jäi kaarteeseen vain pomppimaan, hypättiin melkein paikoiltaan yli esteestä jonka seurauksen yläpuomit alas. Rytmi tietenkin meni ja Lumi pääsi pitkäksi joten viimeinen pysty tuli myös alas. Harmitti, ärsytti ja raivostutti niin paljon, selvä ratsastusvirhe, mun olisi vain pitänyt ratsastaa se kaarre eikä istua kyydissä toivoen parasta... Mutta joku tokaisi mun äidille hänen harmitellessa radanreunalla mun mokaamista että "se ei pelaa joka pelkää" ja niinhän se on. Jos haluaa voittaa pitää ottaa riskejä, joskus ne kannattavat joskus eivät. Jotkut asiat pitävät vain oppia kantapään kautta ja niin opinkin Lumi ei ole vielä valmis tiukkoihin kaarteisiin. Olin kuitenkin kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväinen Lumiin, sen upea hyppy on takaisin. Varsinkin Sunnuntain radalla tuli niin hienoja hyppyjä että olin ihan hämilläni! Lumi on tämän kisatauon aikana muuttunut, se on kuin uudelleen syntynyt, hyvässä kunnossa ja terve, se hyppää mielellään koska siihen ei enää satu!



Hangon kisatkin ovat takanapäin, siitä lisää seuraavassa postauksessa! Jos haluatte seurata "behind the scenes"- tavalla meidän menoja niin multa löytyy edelleen instagram tili idajaponit nimellä mihin päivittelen lähes päivittäin kuvia ja videoita!